Lukuretkiä

Haahuilu hyvän mielen kirjojen parissa jatkuu. Valitsin seuraavaksi kuunneltavaksi kesäkirjaksi Elisa Suokon kirjoittaman romaanin Le Luxe. Se sopi hyvin viimeaikaiseen viihdeteemaamme, on nimittäin töllötetty Netflixistä tosi-tv-sarjaa L’Agence, joka kertoo ranskalaisesta kiinteistönvälittäjäperheestä ja esittelee samalla tietysti mitä sekopäisimpiä heillä myynnissä olevia luksus- ja ultraluksuskohteita. Le Luxe sijoittui muotimaailmaan ja sen liepeille ja päästi lukijan sisään yläluokkaiseen perheeseen suomalaisen miniäkokelaan näkökulmasta. Päähenkilön kasvutarina oli kirjassa kantavana teemana, mutta kyllähän kirjan kanssa pääsi sukeltamaan tuohon ulospäin hohtavaan, mutta sisältäpäin tunneilmastoltaan kenties usein aika kolkkoon maailmaan.

Ranska-teemaan olen aina välillä muutenkin palannut. Aikaisemmin tänä vuonna kuuntelin myöhäisillan kirjana Johanna Lindforsin kirjaa Elämäni ranskattarena. Tämä on käsittääkseni autofiktiivinen teos keski-ikäisestä naisesta, joka työttömäksi taidealalta jäätyään yrittää ranskalaistua tai ainakin alkaa intensiivisesti pyrkiä elämään ranskalaisen tyylikkäästi. Tähän kirjaan en ihan päässyt sisälle johtuen siitä, että kuuntelin sitä lähinnä nukkumaan mennessä ja jouduin toistuvasti kelaamaan kirjassa taaksepäin ja menetin siinä kelaillessa otteen kirjan punaisesta langasta. Kuitenkin sen verran olin hereillä, että huomasin toistuvasti ihmetteleväni sitä varauksettoman tuntuista ihailua ranskalaisuutta kohtaan. Se jotenkin liittyi tyyliin, luksusmuotiin ja haaveiluun sellaisesta tyylikkyydestä, mikä mielestäni liittyy enemmän varakkaan yläluokan elämän puitteisiin kuin yleiseen elämänmenoon Ranskassa. En itse löydä siitä ihailusta samaistumispintaa. Tajuan kyllä, miksi se voi vedota, mutta minuun se ei pahemmin iske. Se on kuitenkin kangastus, mihin kirjailijakin jollakin tapaa havahtuu aikansa kanavoituaan kaikkea mielestään ranskalaista. Itselleni suhde kyseiseen paikkaan on aina ollut huomattavasti proosallisempi ja vetovoima ehkä jossain muualla kuin haute couturissa tai muotibrändeissä, jos sitä vetoa enää varsinaisesti edes koenkaan. Ensimmäiseen kohtaamiseen menneisyyden työkavereiden kanssa liittyi auton parkkeeraaminen miten sattuu ja koirankakkaan astuminen, ja siinä oltiin kyllä heti ranskalaisen elämän ytimessä.

Le Luxe oli siinä mielessä kiva lukukokemus, että vaikka päähenkilö on vanhaan muotiin ja luksuselämäntyyliin hurahtanut ja vihkiytynyt suomalainen, niin päähenkilön tötöilyt ja selviytymisyritykset suomalaisen taustansa kanssa saivat sijaa tarinassa ja puhuttelivat. Päähenkilö on kyllä vähän pyrkyri ja nousukkaaksi halajava, mutta silti ei muoti tai elämäntyyli ole tässä Suokon kirjassa Lindforsin tapaan sellaisena ”ah, ranskalaisuus” huokailun kohteena kuitenkaan. Ranskalaisten hahmojen kuvaukset olivat riemastuttavia ja todentuntuisia. Todellakin voisin kuvitella, että päähenkilön pomon tai vuokraemännän kaltaisia itsetietoisia ja oikukkaita hahmoja tulee vastaan. Myös yläluokkaisen siippaehdokkaan perheen ja suomalaisten tavisvanhempien väliset kulttuurierot oli kirjaan tuotu onnistuneesti. Voisin jopa kuvitella vastaavan tyyppisiä tilanteita tosi elämässä tulleen ehkä kirjoittajalle vastaan. Kuinka vilpittömän ihailevina turisteina kirjan päähenkilön suomalaiset vanhemmat tulivatkaan ja kuinka totaalisen pieleen kaikki meni, ilman että rehdit tavisvanhemmat tiesivät tiukan tapakasvatuksen läpikäyneen siipan käytöksen perusteella siitä yhtään mitään. Päähenkilön tuska siitä, kun huomaa toistuvasti olevansa aivan perustavanlaatuisesti vääränlainen tuli riipaisevasti kuvatuksi. Päähenkilön kohtaama eräiden ranskalaisten peittelemätön ylenkatse, ikävien totuuksien lateleminen päin naamaa ja toisaalta ystävyyssuhteiden kuvaukset oikkuineen osoittivat hyvin, että kirjoittajalla on ote sekä ranskalaiseen, että suomalaiseen kulttuuriin ja kulttuurieroihin.

Summa summarum, crème de la crème ei ollutkaan niin kiva elämänpiiri, vaan kermavaahto vatkautui vähän yli Mähösellä. Ihan kivasti hänelle sitten lopulta kumminkin kävi. Eli hyvän mielen kirjahan se siinä.